*

Bjarne Kallis

Millä tätä vastustetaan?

Olen niin yksityisesti kuin julkisesti kysynyt millä argumenteilla voidaa vastustaa ratkaisua joka parantaisi työntekijän ostovoimaa, lisäisi verotuloja ja lisäksi alentaisi palkkakustannuksia. Löytyy toki jotain kielteistäkin mutta tässä tilanteessa sekin voidaan niellä.  Alla esitys:

"Kilpailukykymme palauttaminen on tämän päivän ykköskysymys. Erilaisia vaihtoehtoja on esitetty miten tämä tulisi tehdä. Maamme hallitus on ilmoittanut mihin toimenpiteisiin se ryhtyy ellei työmarkkinajärjestöiltä tule parempaa realistista vaihtoehtoa. Vaihtoehtoja pohditaan nyt ei ainoastaan työmarkkinajärjestöjen piireissä vaan myös yksityisesti. Lomarahan leikkaaminen on näissä pohdinnoissa noussut melko korkealle koska se kohdistuu työntekijöihin tasapuolisemmin kuin hallituksen esittämät toimenpiteet. Lomarahan leikkaaminen on mielessäni synnyttänyt sitä muistuttavan vaihtoehdon. Mitä jos työeläkelakia muutettaisiin määräajaksi esimerkiksi kolmeksi vuodeksi siten, että eläkkeen karttumisprosentti ja vastaavasti myös eläkevakuutusmaksu alenisivat kolmanneksella?

Eläkevakuutusmaksun alennus vaikuttaisi myönteisesti niin työntekijän ostovoimaan kuin työnantajan palkanmaksukykyyn. Työntekijän maksama eläkevakuutusmaksu alenisi vajaalla 2 prosenttiyksiköllä ja työnantajan maksama osuus runsaalla 6 prosenttiyksiköllä.

Eläkevakuutusmaksun alentaminen vaikuttaisi myös myönteisesti niin kunnan kuin valtion tuloverokertymään koska eläkevakuutusmaksun vähentäminen ansiotulosta pienenisi.

Mikä olisi sitten hinta sille, että näinä vaikeina aikoina palkkakustannukset laskisivat,työntekijöiden ostovoima vahvistuisi ja verotulot kasvaisivat?

Eläkevakuutusyhtiöt osallistuisivat siten, että ne joutuisivat paikkaamaan tulomenetykset suuremmalla rahasto-otoilla. Tämän ns oman vippilainan ne saisivat takaisin kun tämän päivän työntekijät siirtyvät eläkkeelle.

Hinnan ostovoiman parantamisesta ja osallistumisestaan kriisin helpottamiseksi työntekijä maksaisi vasta kun hän siirtyy eläkkeelle. Kertynyt eläke näiltä kolmelta vuodelta näkyy silloin eläkkeen suuruudessa. Karttumisprosentin pudotus kolmanneksella kolmelta vuodelta kasvattaisi 2.000 euron kuukausipalkkalaisen palkkapussia (brutto) tältä ajalta noin 40 euroa/kk, mutta tuleva bruttoeläke olisi 30 euroa/kk alhaisempi.

Millä argumenteilla tätä vastustetaan? Sehän koskisi kaikkia tasapuolisesti?"

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

67 syntyneen pitää tämän hetken tietojen mukaan tehdä töitä 68v 4kk ikään saadakseen täyden eläkkeen. Tämä vielä tulee nousemaan, koska laskelmat on tehty 72%työllisyys asteen mukaan.
Selvityksessä todetaan todellisen eläköitymisiän nousevan parilla vuodella. Ei lähellekään tavoite eläkeikää. Se leikkaa jo eläkkeet 38% palkkasummasta. Tällä hetkellä eläkkeelle jäävillä in 53%.Mitä tuo esittämäsi malli vielä tekisi? Kaikkien aikaisempien munaustenne lisäksi.

Suomalainen eläkejärjestelmä on todella kallis ja epäoikeudenmukainen.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Suomessa on monia eläkevakuutusyhtiöitä. Yhteistä niille on se, että ne ovat yksityisiä ja kilpailevat suljetuilla lakisääteisillä "markkinoilla". Jokaisella niistä on suuri organisaatio ja suuret markkinointikulut.

Ei taida olla järin kustannustehokasta noin niin kuin maksajan kannalta.

Reino Jalas

“Olen niin yksityisesti kuin julkisesti kysynyt
millä argumenteilla voidaa vastustaa”

Kannattaisi ehkä kysyvän blogistin esittää kysymyksensä ohessa oma laskelmansa ehdotuksen kustannuspuolesta. Sellaiseen laskelmaan on helpompi ottaa edes jonkinlaista kantaa.

Löysin työeläkeyhtiöiden maksutuloista tällaisen vuotta 2013 koskevan yhteenvedon:

Mikäli ymmärsin oikein niin blogistin ehdotus on että eläkemaksutuloa alennetaan 6+2 prosenttia eli 8% verran, 3 vuoden aikana. Karkeasti se tarkoittaisi että 12,4 Mrd € sijaan työeläkeyhtiöiden suuntaan maksettaisiinkin vain 11.4 Mrd €.

Tällä “vapautuisi” vuosittain 1 Mrd euroa. Työnantajan eläkemaksut alenisivat 750 milj. € ja palkansaajat saisivat vuosittain tilipusseihinsa 250 milj. € lisää kulutettavaa rahaa. Summa karkeasti jaettuna 2.5 milj. työssäkäyvälle se tarkoittaisi 100 €/v lisää, eli 8,30 €/kk.
Vastaavasti kolmessa vuodessa eläkekassoihin syntyisi 3 Mrd €. vaje.

“Eläkevakuutusyhtiöt osallistuisivat siten, että ne joutuisivat
paikkaamaan tulomenetykset suuremmalla rahasto-otoilla. Tämän
ns oman vippilainan ne saisivat takaisin kun tämän päivän työntekijät
siirtyvät eläkkeelle.”

Tuosta ymmärrän sen että ko. ehdotettu 3 Mrd € syöntiraha otettaisiin Eläkekassojen nykyisistä säästöistä, eläkeyhtiöiden varallisuudesta.

Jälkimmäistä osaa ehdotuksesta en ymmärrä. Että miten se vippilainan takaisinmaksu tapahtuu. Sekö napataan alennettuina eläkkeinä, ja yksinomaan noilta lähivuosina eläkkeelle siirtyviltä vai? Miten lie tällaiseen halukkuutta? Omasta eläkepussista syömisen uhrautumiseen, josta uhrauksesta 75% menisi kuitenkin työnantajan pussiin.

---
Loppujen lopuksi, onko tässä ehdotuksessa kovin paljon eroa siihen, jos ehdotetaan että Valtio ottaakin nykyisen 5,5 Mrd € sijasta 6,5 Mrd €, ja se lisämiljardi jaetaan työnantajille ja palkansaajille?

Olisihan sekin kaikkia kansalaisia koskeva, tasapuolinen toimi. Molemmissahan kuitenkin lisätään katettavaa velkaa tai eläkevelkaa sillä 3 Mrd summalla.
Ja mitenkä merkittävä summa tuo elvyttävä lisämiljardi, ostovoimana 8,30 €/kk, koko kansantalouteen olisi?

Käyttäjän ehdokas8blogituusisuomifi kuva
Bjarne Kallis

Kiitos Reino kommentistasi. hyvä kun olet siihen paneutunut.

Työeläkemaksun alentaminen kolmanneksella merkitsisi siis n 2 + 6 %-yksikköä alennusta vakuutusmaksuun. Vastaavasti eläkevakuutustulot laskisi kolmanneksella.
Jos käytän mainitsemiasi lukua 12,4 mrd alenee vakuutusyhtiön tulot runsaalla 4,1 mrd:lla/v.
Esimerkkini 2.000 e kuukausitulosta hyöty on siis 40 e/kk bruttoa ja työnantajalle 160 e/kk.
Näiltä 3 vuodelta eläkettä kertyy 1% vuositulosta kun sitä tänään kertyy 1,5%. Kolmelta vuodelta menetys on siis 1,5%. Eli 2.000e kk-palkasta ei tule eläkettä 30 e/kk vaan 20 e. Kolmelta vuodelta tämä tarkoittaa 2.000 kk-palkkalaiselle pysyvästi (3 x 10e) 30 euroa pienempää eläkettä/kk.
Mikäli vakuutusmaksualennus koskee 2,5 miljoonaa työntekijää ja keskimääräinen eläke perustuu 2.000 euron kuukausituloon ovat vakuutusyhtiön menot 360 euroa x 2,5 miljoonaa eli 900 miljoonaa euroa pienemmät kun tämä joukko on siirtyy eläkkeelle.
Vakuutusyhtiön tulomenetys oli siis 4,1 mrd/v ja 3 vuodessa 12,3 mrd euroa. Alennuksen takaisinmaksu kestäisi siis 13,5 vuotta, mikä aika lienee hieman lyhyempi kuin tt:n tuleva eläkkeelläoloaika.

Toimituksen poiminnat