*

Bjarne Kallis

Ilman visiota kansakunta menehtyy

Tämän päivän taloustilanne palauttaa mieleeni  lapsuudenajat ja myös eräitä kokemuksia työelämästäni. Keskeinen asia niissä on se,  miten  toive ja uskoa parempaan,  auttavat kestämään uhrauksia. Eräässä haastattelussa  mainitsin miten lapsuudenkodissani haave soutuveneesta sai perheen kaikki jäsenet ymmärtämään, että  sitä ei saa ilman uhrauksia.  Opettaja-ajaltani palautuu mieleeni miten tyytymättömyys ja valittelu huonoista ja epäasianmukaisista työskentelytiloista  unohtuivat välittömästi kun saimme tiedon,  että uusia toimitiloja ruvetaan rakentamaan muutaman vuoden kuluttua. Tieto, että uusiin tiloihin voidaan muuttaa antoi koko työyhteisölle uutta intoa. Lukuisia vastaavanlaisia kokemuksia löytyy kaikilta aloilata.

Tämän päivän valittelun sijaan pitäisi saada kansalaiset uskomaan parempaan tulevaisuuteen,  mutta myös ymmärtämään että pitkä yli varojen eläminen,  vaatii uhrauksia. ”Ilman visiota kansakunta menehtyy” on totuus, jota ei saa unohtaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ilman visiota Suomi menehtyy!

Julkisen sektorin leikkaustarve on 10-15 miljardia euroa.

Mistä leikataan?

Mistä apua Suomen julkisen sektorin talouden korjaamiseen?

Vastaus:

Otetaan käyttöön oma raha ja keskuspankkirahoitus.

Blogisti ilmeisesti tietää, miten markasta luovuttiin ja miten Suomen Pankin toimivalta hävitettiin?

http://mvlehti.net/2015/03/24/toimi-kankaanniemen-...

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos joka ei vanhene.

Salainen EMU-varaumapöytäkirja löytyy kotisivultani
http://jormajaakkola.fi/EMU-petos

Totuusterveisin
Jorma Jaakkola
http://jormajaakkola.fi/Valtiopetokset%20Suomessa

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Yle uutisoi 31.3.2015 klo 18:32:

Pääekonomisti Jukka Palokangas: Julkiselta sektorilta pitää leikata 10–15 miljardia euroa!

Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas laskee, että vientituloja puuttuu tällä hetkellä noin 30 miljardia euroa vuodessa, jotta julkinen sektori kyettäisiin rahoittamaan ilman lisävelkaantumista. Palokangas vaatii julkiselle sektorille 10–15 miljardin euron leikkauksia usean vuoden konkreettisella ohjelmalla.

Osoite:
http://yle.fi/uutiset/paaekonomisti_jukka_palokang...

--

Ulkomaille velkaantumisen tilalle oma raha ja keskuspankkirahoitus.

Ruotsilla on käytössä oma raha ja keskuspankkirahoitus...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ruotsia koskevassa euro-säädöstössä on lähteenäni komission viimekesänä 4.6.2014laatima asiakirja, jossa ensimmäistä kertaa kerrotaan, miksi Ruotsi ei ole mukana euro-alueessa:

”EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 4.6.2014
COM(2014) 326 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2014
(laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti)
{SWD(2014)177 final}”

Lisää kotisivullani:
http://jormajaakkola.fi/Miten%20varaumat%20erosivat

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Korkeaoja ja Kankaanniemi ovat tunnustaneet.

MV-lehden tietojen lähde on kotisivullani

http://mvlehti.net/2015/03/24/toimi-kankaanniemen-...

Myös Esko Aho tunnusti eli vastasi allekirjoittaneelle 1.12.1999 Huittisten Risto Ryti-salin presidentinvaalitilaisuudessaan, että Suomen Hallitusmuodon mukainen rahayksikkö on edelleen markka.

Lukemista, jota olen kerännyt kotisivulleni
http://jormajaakkola.fi/EMU-petos

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

MV-lehti oli ainakin kahdesti käynyt hakemassa tietoa kotisivultani.
Edellä oli toinen kerta. Tässä ensimmäinen kerta.

http://mvlehti.net/2015/03/24/valtiopetokset-suome...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #5

Hallitusmuodon 33 §:n mukaan presidentti määräsi ulkopolitiikasta. Suomen yhdentuminen Eurooppaan oli ulkopolitiikkaa.

Presidentti Koivistolle oli yhdentymisen pulmana Suomen valtiosäännön seuraavat pykälät:

1. Hallitusmuodon 1 § ja 2 § ja vuodesta 1991 alkaen tosiongelmana 72 §, sillä silloin siihen kirjoitettiin Suomen markka.

Laitan sitaatin, josta alkuperäiset tekstit selviävät:

"Suomen Hallitusmuoto (17.7.1919/94):

1 §

Suomi on täysivaltainen tasavalta, jonka valtiosääntö on vahvistettu tässä hallitusmuodossa ja muissa perustuslaeissa.
2 §.

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasavallan presidentin kanssa.

Ylin toimeenpanovalta on uskottu tasavallan presidentille. Sen ohessa on valtion yleistä hallitusta varten oleva valtioneuvosto, johon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä ministereitä.

Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus."

Siis: Hallitusmuodon 2 § merkitsi vallan toisistaan riippumatonta kolmijakoa:

-Lainsäädäntövalta on eduskunnalla ja presidentti vahvistaa lain.
-Toimeenpanovalta presidentillä ja hallituksella.
-Tuomiovalta oikeuslaitoksella

Vallan kolmijakoon perustuvaa hallintojärjestelmää ei ole ollut minkään muun valtion kuin Suomen perustuslaissa.

2. Valtiopäiväjärjestyksen 67 §, eli vaikeutettu perustuslainsäätämisjärjestys.

Sellaistakaan ei ollut minkään valtion perustuslaissa kuin Suomessa.

Seuraavaksi sitaatteja kirjasta "Kalevi Sorsa: UUSI ITSENÄISYYS", 1992.

Sitaatti sivulta 53:

”Kansanvaltainen perustuslakimme luo edelleen kestävät kehykset kansalliselle kehitykselle. Se on palvellut monin tavoin erityisissä olosuhteissa elävää kansaamme niin hyvin, että sitä on yleensä muutettu varoen. Viime vuosien uudistushankkeet, erityisesti siirtyminen enemmistöparlamentarismiin, harkittavina olevat sosiaaliset ja sivistykselliset kansalaisoikeudet, ovat niin radikaaleja uudistuksia, että niiden toteuduttua on tarpeen hankkia kokemuksia uudistusten toimivuudesta - samalla kun hallitusmuotoon tehdään Euroopan integraation vaatimat muutokset. ”

... siirtyminen enemmistöparlamentarismiin, ... merkitsi valtiopäiväjärjestyksen rukkausta ja se onnistui vain tarkoituksella tehdyllä lamalla.

17.3.1989 perustettu valtiosääntökomitea sai tehtäväkseen määrävähemmistösäädösten poistamisen ovelalla tavalla.

Kansanedustajat eivät tilapäiseksi tarkoitettua poikkeuslakia eli sääsälakia säätäessään tienneet, että muutoksella ovelalla tavalla tehtiin tie ETA- ja EU-jäsenyyden hyväksymiseen ilman, että HM 1 ja 2 pykäliä tarvitsi muuttaa.

Jälkikäteen (10.12.1993) lisättiin presidentin valtaoikeudet määrittävään HM 33 §:ään kohta a, jolla eduskunnan valta lopullisesti riisuttiin.
HM 2 §:stä tuli kuollut kirjain eli tapahtui valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Tarkoituksella tehty 1990-luvun lama tarvittiin edellä kertomieni pykälien pulman ratkaisuun, mutta ko. menettelyissä tapahtui valtiopetoksia, useita dokumentoitavia valtiopetoksia.

Kuka määräsikään Suomen yhdentymisestä Eurooppaan eli ulkopolitiikasta?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #6

Siis Suomen ETA- ja EU-jäsenyystieksi tehty Valtiopäiväjärjestyksen rukkaus naamioitiin laman johdosta tehdyksi säästölaiksi, tilapäiseksi poikkeuslaiksi. Se oli eduskunnan käsittelyssä perjantaina 17.1.1992.
Miten "tilapäinen poikkeuslaki", joka oli voimassa kesään 1995 saakka, teknisesti saatiin aikaan?

Vastaus:

Hyvin yksinkertaisesti ja erittäin ovelasti.

Laitan Valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n tekstit peräkkäin vertailtavaksi, jotta lukija näkee, mitä tekstirukkausta tehtiin.

Eduskunnan vallan karsiminen on luettavissa Valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momenttiin tehdyssä muutoksessa. Oikeastaan vain tekstin poistona.
Alla olevien sitaatien tietolähteet: Suomen laki II 1992 ja Suomen Laki II 1993.

Valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n tekstien vertailu osoittaa oveluuden.
VJ 69 § ennen muutosta:

“69 § 1 mom

Ehdotus, joka koskee Suomen ja ulkovallan väliseen sopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymistä, sisältyköötpä rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen, käsitellään 66 §:n mukaan sekä, mikäli asia koskee perustuslakia, noudattamalla, mitä 67 §:n 1 momentissa on säädetty. Älköön kuitenkaan lakiehdotusta näissä tapauksissa jätettäkö lepäämään.“

VJ 69 § (muutettuna eli ETA-/EY-sopeutettuna):

”Lakiehdotus rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä käsitellään 66 §:n mukaan. Jos asia koskee perustuslakia, lakiehdotus on kuitenkin kiireelliseksi julistamatta hyväksyttävä kolmannessa käsittelyssä päätöksellä, jota on kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (28.8.1992/818).“

.

Yksinkertaista, viittaus vaikeutettuun Valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n mukaiseen säätämisjärjestykseen jätettiin VJ 69 §:n tekstistä pois.
Hyväksyessään ETA- ja EY-sopimukset VJ 69 §:n mukaisella rukkauksella eli vain 2/3 enemmistöllä ei eduskunta kuitenkaan voi samalla muuttaa Hallitusmuotoa.

Jo ETA-sopimus merkitsi HM 2 §:ään kirjoitetun vallan kolmijaon hävittämistä.

Hallitusmuodon 1 ja 2 pykälistä tuli valtiosääntöoikeudelliselta sisällöltään merkityksettömiä. Mikään ei kuitenkaan näyttänyt muuttuneen, koska presidentti, hallitus, eduskunta ja riippumaton tuomioistuinlaitos olivat olemassa entisissä toimipaikoissaan.

Omilla aivoillaan itsenäisesti ajatellut rivikansanedustaja Sauli Niinistö oli vuonna 1992, jo ennen ETA-sopimuksen hyväksymistä, huolissaan asiasta. Niinistö sanoi, että EY:n tuomioistuin ylittää Suomen eduskunnan lainsäädäntövallan.

Ks.
http://jormajaakkola.fi/Niinist%C3%B6n%20puheita%2...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #7

Lisätietoa edelliseen eli #7:

Vaikeutettu perustuslainsäätämisjärjestys oli siis ETA-/EY-rukattu laman kurimuksella jo 17.1.1992.

Kalevi Sorsa kirjoitti vuonna 1992 kirjaansa "...samalla kun hallitusmuotoon tehdään Euroopan integraation vaatimat muutokset. ”
Hallitusmuotoa ei siis oltu vielä rukattu Sorsan kirjoittaessa vuonna 1992 kirjaansa.

Koska HM 2 §:ään sisältynyt vallan kolmijako oli joutunut ETA-sopimuksen hyväksymisessä 27.10.1992 kuolleeksi kirjaimeksi - vieläpä niin, ettei yksikään rivikansansanedustaja edes tiennyt mitään ETA-lain sisällöstä, oli tehtävä myös EY:n vaatima Hallitusmuodon rukkaus, joka vei eduskunnan vallan.

Presidentti Koiviston fundeerauksen mukaan Hallitusmuodon rukkaukseen riitti presidentin valtaoikeudet määrittävän HM 33 §:n rukkaus, josta laitan sitaatit.

Alkuperäistä vuoden 1919 Hallitusmuodon 33 §:n tekstiä ja siihen 10.12.1992 tehtyä rukkausta/lisäystä pitää tarkastella allekkain vertaillen. Sittenkään ei tiedä, mihin viitataan eduskunnan päätösvallassa tekstillä: "… siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään".

Hallitusmuodon 33 §:n tekstien vertailu

Hallitusmuodon alkuperäinen (HM 1919) 33 § määritteli presidentin valtaoikeudet seuraavilla sanoilla:

”HM 33 §

Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti, kuitenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat eduskunnan hyväksyttävät, mikäli ne sisältävät säännöksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan tai valtiosäännön mukaan muuten vaativat eduskunnan suostumusta. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

Kaikki tiedonannot ulkovalloille tai Suomen lähettiläille ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta, jonka toimialaan ulkoasiat kuuluvat.”

Lähde: Suomen Laki II 1990.

Edellä olevaan Hallitusmuodon 33 §:n tekstiin lisättiin 10.12.1993 kohta a, joka kuuluu seuraavasti:

”Eduskunta osallistuu kansainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään.

Valtioneuvosto määrää, sen estämättä, mitä 33 §:ssä säädetään 1 momentissa tarkoitetussa kansainvälisessä toimielimessä tehtävän päätöksen kansallisesta valmistelusta ja, siltä osin kuin tällainen päätös ei vaadi eduskunnan hyväksymistä eikä sisältönsä vuoksi myöskään edellytä asetuksen antamista, päättää muistakin siihen liittyvistä Suomen toimenpiteistä.”

Lähde: Suomen laki II, 1996, Suomen Hallitusmuoto 33 a §, (Laki 1116/10.12.1993)

.

Siis Suomen hallitus sai ETA-EY-/ulkopolitiikassa presidentiltä diktaattorin valtaoikeudet. HM 33 §:ään lisätty kohta a nimittäin vei sisällön presidentin kyseisiltä valtaoikeuksilta.

Eduskunnan valta puolestaan karsittiin tekstillä "...siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään.".

Missä valtiopäiväjärjestyksessä?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #8

Lisää tietoa kohtaan # 8, jossa kysyin:
Missä valtiopäiväjärjestyksessä?

Eduskunnan valta siis karsittiin tekstillä "...siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään.".

Missä valtiopäiväjärjestyksessä?

Vastaus löytyy Valtiopäiväjärjestykseen kirjoitetun puhemiehen toimia koskevasta 54 §:stä.

VJ 54 §:ään lisättiin Valtiopäiväjärjestyksen 4 a luku, jossa oli eduskunnan ETA-päätösvaltaan liittyvänä tekstinä kohdat a, b ja c.

Sitaatti kirjasta Suomen Laki II 1994:

"Valtiopäiväjärjestyksestä 4 a luku.

Euroopan talousaluetta koskevien yhdentymisasioiden ennakkokäsittely (10.12.1993/1117)

54 a § (10.12.1993/1117):

Valtioneuvoston on viipymättä kirjelmällään lähetettävä puhemiehelle tietoonsa tullut ehdotus sellaiseksi säädökseksi, josta päätetään Euroopan talousalueen sekakomiteassa tai EFTA-valtioiden pysyvässä komiteassa ja joka Suomessa olisi saatettava voimaan lailla tai joka muutoin vaatisi eduskunnan hyväksymistä.

Tällainen asia (yhdentymisasia) otetaan ennakkokäsittelyyn siten kuin tässä luvussa ja eduskunnan työjärjestyksessä säädetään.

54 b § (10.12.1993/1117)

Eduskunta ei tee päätöstä yhdentymisasian ennakkokäsittelyssä. Puhemiesneuvosto voi kuitenkin päättää yhdentymisasian ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa.

54 c § (10.12.1993/1117)

Puhemies toimittaa yhdentymisasiassa valtioneuvostolta saamansa kirjelmän säädösehdotuksineen ennakollisesti käsiteltäväksi suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa suurelle valiokunnalle lausunnon antavassa erikoisvaliokunnassa.

Ennakkokäsittely voi jatkua, kunnes asianomainen kansainvälinen toimielin on päättänyt ennakkokäsittelyn kohteena olevan asian.

Valtioneuvoston on annettava ennakkokäsittelyyn osallistuville valiokunnille tiedot asian käsittelyvaiheista kansainvälisissä toimielimissä sekä ilmoitettava suurelle valiokunnalle hallituksen kanta yhdentymisasiassa.

Suuri valiokunta voi tarvittaessa antaa yhdentymisasiassa lausunnon valtioneuvostolle.

Ennakkokäsittelyyn osallistuvien valiokuntien jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota valiokunta valtioneuvostoa kuultuaan katsoo yhdentymisasian laadun vaativan."

.

Edellä oleva kertoo, että eduskunnasta oli tullut ETA-asioiden kumileimasin.

Ennen kyseisiä muutoksia valtiosääntökomieat olivat saaneet tehtäväksi, miten vanhojen EY-maiden parlamentit käsittelevät EY-asiat.
Mainittakoon vielä, että 27.10.1992 hyäksytty ETA-jäsenyys merkitsi, että Suomesta tuli ns. vanha EY-maa. Suomi otti käyttöön kaikki silloiset EY-säädökset.

Vain Maastrichtin sopimukseen kirjoitetut liittovaltioaiheet ja maatalouden tuottajahintojen EY-sopeutus eli hintojen romahduttaminen puuttui.
Jo (ovelalla tavalla voimaansaatettu) ETA-sopimus oli valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #9

Koivisto itse tunnustaa valtiosäännön uudistamisensa muistelmissaan Kaksi kautta, 1994, sivulla 436:

”Vuoden 1994 valtiopäivien avajaisissa 8. helmikuuta tarkastelin päättymässä olleiden kahden toimikauden aikana valtiosääntökysymyksissä tehtyä uudistustyötä. Tullessani valituksi presidentin tehtävään olin ilmoittanut pyrkiväni kehittämään valtiosääntömme parlamentaarisia piirteitä. Tämä olikin toteutunut.”

.

Kirjoitin, että lama aiheutettiin tarkoituksella, jotta Suomen ainutlaatuinen perustuslaki saatiin rukattua EY:n vaatimusten mukaiseksi.

Lamasta tuli kuitenkin liian syvä.

Kuten kerroin, ETA-jäsenyys toi suomalaiseen lainsäädäntöön kaikki silloin voimassa olleet EY-direktiivit ja -asetukset.

Merkittävää on, että Suomen pankkien vakavaraisuutta tuli koskemaan "Neuvoston direktiivi 89/647/ETY, annettu 18 päivänä joulukuuta 1989, luottolaitosten vakavaraisuussuhteesta (EYVL N:o L 386, 30.12.1989)."

ETA-jäsenyyteen, johon liittyvät neuvottelut Suomi aloitti jo vuonna 1989, kuului myös tulevat talous- ja liittoon liittyvät asiat eli EY tarkasteli ETA-ehtona jäseneksi haluavien maiden pankkien vakavaraisuudet.

Lamasta oli seurannut, että Suomen pankkien vakavaraisuus ei täyttänyt ETA-ehtoa, jolloin Suomi sai määräyksen laittaa pankkinsa kuntoon 1.1.1995 mennessä.

Seuraavaksi kerron syyn, miksi lainaa ottaneet ryöstettiin pankkien taseiden kuntoon saattamiseksi.

ETA-sopimuksen liitteisiin oli kirjoitettu mukautusmääräys:

c) Itävalta ja Suomi luovat 1 päivään tammikuuta 1993 mennessä järjestelmän niiden luottolaitosten tunnistamiseksi, jotka eivät täytä direktiivin 10 artik1an 1 kohdan vaatimuksia. Toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat kunkin luottolaitoksen osalta aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 8 prosentin vakavaraisuussuhde saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1995. Siihen asti kunnes kyseiset luottolaitokset saavuttavat 8 prosentin vakavaraisuussuhteen, Itävallan ja Suomen toimivaltaiset viranomaiset pitävät näiden luottolaitosten rahoitustilannetta riittämättömänä direktiivin 89/646/ETY 19 artik1an 3 kohtaa sovellettaessa.

Tosiasia on, että Valtioneuvoston ja Suomen Pankin 18.3.1992 julkistaman tiedotteen mukaan pankkien pelastamiseeen tarvittavista operaatioista oli sovittu eli hallituksen ensisijainen pyrkimys oli noudattaa ETA-sopimuksen erikoisvaatimusta (Neuvoston direktiivi 89/647/ETY, 18.12.1989, luottolaitosten vakavaraisuussuhteesta).

Direktiivin vaatimaa vakavaisuutta ei olisi saavutettu määräajassa sopimalla yrittäjien kanssa lainan takaisinmaksamisesta.

Sitaatti Valtioneuvoston ja Suomen Pankin tiedotteesta, jossa pankkien vakavaraisuuden nostamista oli kutsuttu "Pankkien luotonantomahdollisuuksien turvaamiseksi":

"Valtioneuvosto

Suomen Pankki

Julkaistavissa 18.3.1992 klo 11.30
Tiedotusvälineille

Pankkien luotonantomahdollisuuksien turvaamiseksi on päätetty mm. seuraavista toimenpiteistä ja toimenpide-esityksistä:

- pankkien pääomarakennetta vahvistetaan,

- matalakorkoisten peruskorkosidonnaisten pankkiluottojen korkoja korotetaan,

- talletutusten ja obligaatioiden veronhuojennuslakia muutetaan ja

- arvopaperipörssin välityksellä tapahtuvaan arvopaperikauppaan sovellettavasta leimaverosta luovutaan,

- lisäksi eduskunnalle annetaan lisämenoarvioesityksen yhteydessä esitys valtion vakuusrahaston perustamisesta.

Pankkien kannattavuus on olennaisesti huonontunut ja niiden vakavaraisuus on heikentynyt. Vakavaraisuuden heikentyminen uhkaa johtaa luotontarjonnan supistumiseen tavalla, joka syventää lamaa ja vaarantaa talouden nousun käynnistymisen. Tämän ns. luottolaman estämiseksi tarvitaan kiireellisiä toimia."

.

Lakiesitykset neljästä viimeisestä ranskalaisella viivalla aloitetusta toimenpiteestä oli jo olemassa.

Vaadittavat toimenpiteet olivat niin kiireelliset, ettei Suomen korkea valtiojohto voinut lainaa ottaneiden yritysten pelastamisella (eli Ruotsin mallilla) saavuttaa pankkien vakavaraisuutta.

Kävipä niin, että kovan kiireen johdosta lainsäätämiseen tarkoitettua täysistuntoon liittyvää valtiopäiväjärjestystä rikottiin, jotta lait saatiin voimaan sovittuun määräaikaan eli 1.5.1992 mennessä.

Tästä en julkisuudessa kerro toistaiseksi enempää.
Bjarne Kallis ko. lakia säätämässä olleena tietää, mitä on kysymys?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #10

#10

Yksi pankkien vakavaraisuuden nostoon tarkoitetuista keinoista oli jo aikaisemmin otettu käyttöön Tampereen Alue-Säästöpankissa.

Kyseessä oli pankin tekemä yksipuolinen koronnosto, josta nousi oikeusprosessi.

Vain Korkeimman oikeuden ratkaisu puuttui, kun pankkien vakavaraisuuden nostamiskeinot 18.3.1992 esiteltiin. Raastuvanoikeus ja hovioikeus olivat olleet velallisen puolella.

Haltuuni saamista asiakirjoista selittyy asia, että presidentti Koivisto oli esittänyt Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinoselle toivomuksen, että KKO:n pitää tehdä pankkia puoltava ratkaisu.

Korkein oikeus teki 3.4.1992 ratkaisun 50:1992, jossa pankki hävisi eli yksi keino "romuttui".

Ennen Korkeimman oikeuden ratkaisua KKO:n presidentti Heinonen oli halunnut Presidentin Linnassa järjestettäväksi oikeuspoliitisen seminaarin siksi, että Heinonen mukaantulevien korkeiden oikeusoppineiden tuella olisi sanonut, ettei tuomioistuinlaitos voi toimia Tasavallan Presidentin tahdon mukaan.

Presidentti Koivisto järjesti tilaisuuden 6.5.1992, mutta Koivisto oli jo kaksi päivää ennen KKO:n ratkaisua tehnyt Heinoselle selväksi, että tämän on etukäteen kerrottava mukaantulijoille tulevan tilaisuuden luonne presidentti Koiviston tahdon mukaisesti.

Lisäksi Koivisto määräsi Heinosen tilaisuuden puheenjohtajaksi.

Asiakirjoista ilmenee, että tilaisuuden aihe eli Tampereen Alue-Säästöpankin yksipuolinen koronnosto oli mukanaolleille oikeusoppineile tuttu asia.

Mutta se ei vielä ole selvillä, kertoiko Heinonen Koiviston toiveet, vai kieltäytyikö, jolloin Koivisto saattoi tilaisuuden alussa laittaa toiveensa piirtoheittimellä oikeusoppineiden luettavaksi.
Asiakirjojen mukaan piirtoheitin on ollut käytössä.

Oikeuspoliittisesta seminaarista tuli tuomioistuinlaitoksessa vedenjakaja, jonka jälkeen pankit voittivat oikeudessa.

Koiviston pyynnöstä presidentti Tarja Halonen määräsi kesällä 2002 tilaisuuden asiakirjat salaisiksi. Kotisivullani on skannaus Haloselta saamastani salaamispäätöksestä.

Tuomioistuinta määräämällä presidentti Koivisto rikkoi Hallitusmuodon 2 §:ään kirjoitettua vallan kolmijakoa, joten Koivisto teki valtiopetoksen, rikoksen, joka ei vanhene.

Ks.
http://jormajaakkola.fi/Koiviston_konklaavi

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #12

Haluan kuulla/nähdä, minkä kohdan Bjarne Kallis kiistää edellä olevista kommenteistani.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #13

Suomen tulevaisuudenvisio on synkkä.

Suomen pelastamiseksi on 1990-luvun alussa tehdyt valtiopetokset vaadittava käsiteltäviksi.

Samalla tulee selvitetyksi 1990-luvun lama seurauksineen ja laittomine jälkihoitoineen.
Siis lama, jonka avulla presidentti Koivisto ratkaisi pulmansa maailman moderneimman ja demokraattisimman valtiosäännön ETA-/EY-/EU-mukauttamiseksi.

Kari Savinen Vastaus kommenttiin #14

Kiitokset sinulle Jorma suoraselkäisestä toiminnasta kokoomuslaisena.
Olet niitä ainoita ko. puolueen edustajia, joilla tosiaan on selkäranka olemassa !

Asiat joista kirjoitat ovat menneet juuri noin ja tehdyt konnankoukut on saatava tuoda julki. Ennen vaaleja varmasti joku iso päivälehti ottaa jutun sivuilleen.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#1
J.J.>Mistä leikataan?

ooo

Alennetaan palkkoja, niin kuin täällä Virossa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Vielä 80-luvulla Suomi kehittyikin jatkuvasti parempaan suuntaan, oli työtä ja toimeentuloa ja kehitys näytti jatkuvasti paranevan, mikä siinä oli ollessa positiivisella mielellä. 90-luvun itsetehty pankkikriisi muutti kaiken vaikka Nokia saikin aikaan nostetta, oltiin menetetty itsenäisyys ja oma rahapolitiikka ja nyt on vain alamäkeä näkyvissä. Suomi on nyt ajopuu joka odottaa mitä päätöksiä Brysselissä tehdään.

Mauri Skön

Tässä virren 440 sanat vuoden 1938 virsikirjasta:

Jo vääryys vallan saapi, Se huutaa taivaaseen. Se turmaa ennustaapi, Vie kansat kurjuuteen. Ken herran oikeutta Nyt täällä julistaa, Ja ken vanhurskautta Nyt tahtois puolustaa?

2. Nyt viekas vilppi täällä On noussut kunniaan, On valhe vallan päällä Ja vääryys voimassaan. Ei kuulla kurjan ääntä, Ja köyhää sorretaan, Ja lainkin rikkaat vääntää vääryyttä puoltamaan.

3. Kas, köyhän leivän syövät Nuo jumalattomat. He vieatonta lyövät ja häntä vainoovat. He kurjaa ahdistaapi Kuin kuin käärme kiukussa. Korvansa tukkeaapi Tuon raukan huudoilta.

4. He armotonna veivät Osuudet orpojen. He söivät lesken leivät, On herra nähnyt sen. Hän vanhurskaasti kostaa Vääryydentekijät, Rankaisee ansiosta Nuo viekkaat ryöstäjät.

5. Vaan voitonpäivän kerran Vaivaiset näkevät. Vanhurkaus kun Herran Lyö väärät, väkevät. Oi herra, voimas näytä, kansaasi armahda Ja hurskaan pyynnöt täytä Ja päästä vaivasta.

Kari Savinen

Virren 440 sanat ovat osuneet täysin oikeaan, kiitos sen esiin tuonnista Mauri

Toimituksen poiminnat