Tämäkö uutinen?
Tämän päivän Helsingin Sanomissa on otsikko ” EU-lähteet: Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan”. Tämä ei ole uutinen niille jotka ovat tutustuneet Kreikan taloutta koskeviin tilastoihin. Jo silloin kun Kreikan lainapakettia keväällä 2010 käsiteltiin eduskunnassa oma eduskuntaryhmäni (KD) ihmetteli hallituksen väitteitä siitä että lainapaketti auttaa Kreikkaa selviytymään kriisistä niin että lainan takaisinmaksu voi alkaa kolmen vuoden kuluttua. Kun maan velkaantumisaste oli noin 150% BKT:sta, työttömyys noin 20% ja budjetin alijäämä yli 10%, jokaisen olisi pitänyt ymmärtää ettei se kerta kaikkiaan olisi mahdollista. Esitimme, että välittömästi käynnistettäisiin neuvotteluja velkojen uudelleenjärjestelystä ja tukilaina annettaisiin vain ennen vuodenvaihdetta erääntyvien lainojen maksamista varten.. Ryhmäpuheenvuoroni jälkeen silloinen pääministeri Vanhanen (kesk) kysyi, tarkoitanko todella sitä että suomalainen eläkevakuutuslaitos luopuisi osasta saatavistaan. Vastaukseni oli että jokaisen luotonantajien tulee kantaa riskinsä ja tämä periaate koskee kaikkia velkojia kansalaisuudesta riippumatta. Lienee selvää, että velkojen uudelleenjärjestely vuonna 2010 olisi kaikkien osapuolien kannalta ollut parempi ratkaisu kuin se johon nyt olemme ajautumassa..
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
KD-ryhmä eduskunnassa on Kataisen ja Urpilaisen politiikan uskollisena aisankannattajana.
Toimi Kankaanniemi näyttää olevan täysin eri linjoilla.
Velkojen leikkauksen pitkittäminen on aina epäterve ilmiö. Oikea tyyli olisi todeta tilanne, sälyttää tappiot niille, joille ne kuuluvat, ja vasta sitten lähteä rakentamaan uutta, nyt terveeltä pohjalta. Jos ei ole tehty vielä, ja tilanne tunnustetaan, oikea aika olisi nyt.
Velkojen pitkittämisellä voidaan tavoitella ainakin seuraavia asioita:
- velallisen pitäminen pysyvässä velkaorjuudessa
- vastuiden pelailu yksiltä pelureilta (esim. pankeilta) toisille pelureille (esim. veronmaksajille)
- poliittinen tarve olla myöntämättä tilanteen vakavuutta
- poliittinen tarve olla myöntämättä omia virheitä
- poliittinen tarve käyttää kriisiä muihin operaatioihin (esim. integraation syventäminen)
Ensimmäinen pointti ei ole ehkä tarkoituksellinen, mutta kohdemaan kansalaisille se voi olla aito syy huolestua ja jopa mellakoida. Muut syyt selittänevät kaikki europoliitikkojen, -virkamiesten ja -lobbareiden asenteita.
Mutta, eikö nyt jo ole käynyt selväksi miksi tätäkin Kreikan velkojen saneerausta on pitkitetty. Syy on aivan selvä. Onhan Saksan, Ranskan,Espanjan ja muiden maata yksityisten lainoittaneiden etu päästä muutkin maat rahoittamisen pariin ja näin turvata omaa selustaa. Maksattamalla muillakin mailla saatiin "leveämmät hartiat" tappioita jakamaan.
Nyt kun noiden suurten maiden saamiset on pääasiallisesti "kotoutettu", niin lienee oikea aika harkita Kreikan velkojen leikkausta, sillä on aivan päivänselvää ollut alusta pitäen ettei maa pysty velkojaan hoitamaan budjettivaroillaan.
Viisaita nuo suurten maiden neuvottelijat!
Bjarne kirjoittaa juuri niin kuin asia oli. Olisimme hyväksyneet sen suuruisen lainan, että hallittu velkajärjestely Kreikassa olisi voitu toteuttaa. Pääministeri Vanhanen torjui ja puhui "hyvästä sijoituksesta".
Ei olisi muuten yksikään pankki tai vakuutusyhtiö kaatunut, mutta olisi kantanut sijoittajavastuun kuten markkinataloudessa kuuluu. Ja muut Välimeren maat olisivat saaneet opetuksen ja alkaneet jo silloin panna talouttaan kuntoon. Vanha meno kuitenkin on jatkunut ja nyt kaikki ovat kriisissä ja syyttömät kärsivät.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 4 kommenttia